Yhdessä asuminen toteuttaa kestävää elämäntapaa – tällaista on elämä ekokylässä

Yhdessä asumisen muotoja on monia opiskelijasoluista kimppakämppiin ja aatteellisista vapaampiin yhteisöihin. Mutta millaista on elämä ekologisen elämäntavan yhteisössä? Kuulimme kahden ekokylän asukkaan kokemukset ja listasimme ekokylää harkitsevan muistilistan. 

Yksinäisyys on kasvava ongelma ja yhä suurempi osa suomalaisista asuu yksin. Yhdessä asuminen taas on lisää yhteisöllisyyden kokemusta, madaltaa asumisen kustannuksia ja keventää hiilijalanjälkeä. Kun jakaa neliöt muiden kanssa, säästyy sekä lämmitettävää asuinpinta-alaa että kalusteita ja käyttötavaroita. Jos yhteisöllinen asunto sijaitsee kaupungin ulkopuolella ja siihen kuuluu iso pihamaa, asukkailla on mahdollisuus myös viljellä omia vihanneksia ja elää luonnonläheisesti.

Yhteisöllisen asumisen tarjoama yhteenkuuluvuuden tunne ja pienempi hiilijalanjälki vetävät monia kestävästä elämäntavasta kiinnostuneita ihmisiä puoleensa. Nimenomaan ekologisten arvojen ympärille perustetut yhteisöasumukset kutsuvat itseään ekokyliksi.  

Ne ovat asukkaidensa ylläpitämiä, yhteisöllisen asumisen keskittymiä, joita yhdistävät ekologiset arvot. Ekokyliä on eri kokoisia ja niissä asutaan sekä vuokralla että omistusasunnossa.

Suomen kestävän elämäntavan yhteisöjen (SKEY ry) mukaan ekokyliä tai -yhteisöjä on tällä hetkellä noin 10. Tarkan luvun määrittely on vaikeaa, sillä se riippuu siitä, mitkä kaikki yhteisöt lasketaan ekoyhteisöiksi. Liikehdintää uusien yhteisöjen perustamiseen on kuitenkin paljon, mutta kaikki uudet projektit eivät ole vielä vakiintuneita eivätkä ole kantautuneet SKEY:n verkoston tietoon. Asiaan perehtynyt Kultainto-blogi on listannut Suomesta löytyväksi 29 ekokylää tai sellaista muistuttavaa yhteisöä.

Ekoyhteisöille on tyypillistä, että niiden asukkaat edistävät  kestävän elämäntavan toteutumista  sekä ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti että taloudellisesti. Monen asukkaan pyrkimyksenä on paitsi elää omavaraisemmin, myös vähentää asumismenoja ja kuluttamista, kokea yhteisöllisyyttä, ja olla luomassa positiivista muutosta maailmaan. Yhteisöiden arkeen kuuluu tyypillisesti jaettuja koti- ja pihatöitä, yhteisöllisiä aterioita, viljelyä ja hyvinvointia tukevia työpajoja tai yhteisöllistä toimintaa.

Millaista on elämä ekokylässä? Suvi Tiihonen ja Binitha Uchil kertovat

Jalotus järjesti ekokylien elämästä kertovan webinaarin, jossa Suvi Tiihonen ja Binitha Uchil kertoivat arjestaan ekokylän asukkaana. Suvi asuu Keuruun ekokylässä ja on myös SKEY ry:n puheenjohtaja. Keuruun ekokylä on noin 35 ihmisen yhteisöllinen koti ja maatila, jossa kestävä elämäntapa on keskeisessä roolissa.

Binitha Uchil taas kertoi aamussa Rautalammelle perustettavasta Good life communitystä. Kuopiosta 70 km etäisyydellä sijaitsevan Sahalan tilan mailla on valmiita vuokrattavia huoneita, peltoa ja yrittämisen mahdollisuuksia. Yhteisö korostaa monikulttuurisuutta ja hyvinvointia.

Binitha nosti ekokylässä elämisen kohokohdiksi esimerkiksi mahdollisuudet:

  • toteuttaa psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia

  • elää tavalla, joka on harmoniassa sitä ympäröivän yhteisön kanssa

  • omaksua holistisen lähestymistavan terveyteen

  • elää yhdessä ja tehdä tiimityötä, joka johtaa lämminhenkisiin ja palkitseviin sosiaalisiin suhteisiin

  • kehittää innovatiivisia ja ekologisia liiketoimintoja yhteisön elinkustannusten kattamiseksi

  • soveltaa vaihdantatalouden periaatteita arjessa eli jakaa tavaroita keskenään

Suvi toi esiin myös sen, että yhteiselon onnistuminen edellyttää yhteisön jäseniltä sosiaalisia taitoja, yhteistä päätöksentekoa, ja kykyä ehkäistä ja ratkoa konflikteja.

Voit katsoa tilaisuuden puheenvuorot tallenteelta Youtubesta. Binithan puheenvuoro on englanniksi, mutta tallenne sisältää lyhyen yhteenvedon suomeksi.

Haluaisitko perustaa oman ekokylän? Mieti nämä

Kutkuttaako ajatus ekologisen elinyhteisön jakamisesta muiden kanssa? Tässä kolme vinkkiä SKEY:n Suvi Tiihoselta.

  1. Ennen kuin tartut toimeen, perehdy tarjolla oleviin materiaaleihin ja kysy vinkkejä muiden kylien perustajilta Suomessa ja ulkomailla.

  2. Opiskele sosiaalista kestävyyttä ja siihen kytkeytyviä työkaluja, jotta yhteisölle saadaan luotua kestävät sosiaaliset rakenteet. Lisätietoja löydät esimerkiksi tästä CLIPS-yhteisöhautomon tuottamasta oppaasta.

  3. Verkostoidu samanhenkisten ihmisten kanssa, jotka jakavat samoja arvoja ja pyrkimyksiä. Ekokylän perustaminen on helpompaa hyvällä porukalla kuin yksin.

Edellinen
Edellinen

Miten mittasimme saavutuksiamme? Jalotuksen vuosi 2023 paketissa

Seuraava
Seuraava

Missä vaiheessa ryhmäsi on ja mitä se kaipaa juuri nyt?